Milloin kannattaa valita syvärentoutus jossa on intialainen päähieronta ja kellunta? 

Rentoutusmenetelmien yhdistelmät voivat tarjota syvällisiä vaikutuksia sekä kehon että mielen palautumiseen. Intialainen päähieronta ja rentoutuskellunta (float therapy) ovat kaksi tehokasta ja luonnonmukaista keinoa, jotka voivat tukea toisiaan hermoston rauhoittamisessa ja arjen tuoman kuorman lievittämisessä.  Tässä artikkelissa kerromme, milloin kannattaa hyödyntää näiden hoitojen yhdistelmää.

Intialainen päähieronta ja kellunta – mitä eroa ja mitä yhteistä?

Intialainen päähieronta (champissage) on vuosituhansia vanha hoitomuoto, jossa käsitellään pään, niskan, hartioiden ja kasvojen aluetta pehmein, mutta syvällisin hierontaottein. Hoito parantaa pään alueen verenkiertoa, rauhoittaa hermostoa ja vapauttaa jännityksiä. Tutkimusten ja käytännön kokemusten mukaan päähieronnalla voidaan:

– lievittää stressiä ja ahdistusta
– helpottaa päänsärkyä ja migreeniä
– parantaa unenlaatua ja keskittymiskykyä
– edistää aivojen ja kallon alueen nestekiertoa (tästä voi olla apua myös purentalihasten jumeihin)

(Lähteet: Narendran et al., 2017; Ernst, 2000)

Rentoutuskellunta perustuu aistieristykseen, jossa keho leijuu painottomasti lämpimässä suolavedessä ilman ääntä ja valoa. Kellunnan vaikutuksia ovat mm.:

– parasympaattisen hermoston aktivoituminen
– syvän rentoutumisen tila, joka muistuttaa meditaatiota
– kivun ja lihasjännityksen väheneminen
– stressihormonien (kortisoli) lasku

(Lähteet: Feinstein et al., 2018; van Dierendonck & te Nijenhuis, 2005)

Milloin syvärentoutus olisi suositeltavaa?

Yhdistetty hoito eli intialainen päähieronta + kellunta on erityisen suositeltava, kun:

1. Hermosto on jatkuvasti ylivirittynyt
Päähieronta voi lievittää kireyttä pään ja niskan alueella, mikä voi helpottaa siirtymistä kellunnan syvärentouttavaan tilaan. Tämä yhdistelmä voi auttaa laskemaan stressitasoja nopeammin kuin pelkkä kellunta.

2. Kärsit päänsärystä, uupumisoireista, migreenistä tai univaikeuksista
Päähieronta voi lievittää kallon ja niskan alueen lihasjännitystä, joka on usein yhteydessä migreeniin ja unettomuuteen. Olemme havainneet positiivisia vaikutuksia myös purentalihasten rentoutumiseen.Tämän jälkeen kellunta syventää saavutettua rentoutumista.

3. Pitkittynyt stressi ja palautumisen vaikeus
Kehon ja mielen yhteys vahvistuu, kun päähieronta valmistaa kehoa kelluntaan. Tämä voi auttaa, jos sinulla on vaikeuksia rauhoittua tai siirtyä ”taistelusta ja pakene” -tilasta lepoon ja palautumiseen.

Milloin rentoutuisit vain kellumalla?

Rentoutuskellunta voi riittävää rentoutusta seuraavissa tilanteissa:

1. Kaipaat hiljaisuutta ja aistiärsykkeiden poissaoloa
Kellunta on erinomainen keino palautumiseen, kun keho ja mieli ovat kuormittuneita jatkuvasta ärsyketulvasta.

2. Olet tottunut kehollisiin rentoutusmenetelmiin (esim. meditaatio, hengitysharjoitukset)
Kellunta syventää jo opittuja rentoutustaitoja ja keho voi vapautua painovoimasta.

3. Kivunhallinnan tarpeet (fibromyalgia, lihasjännitys)
Kellunta vähentää lihasjännitystä ja lievittää kipua lempeästi ilman erillistä lihasten hierontaa.

Lopuksi

Intialaisen päähieronnan ja kellunnan yhdistelmä – syvärentoutus – voi olla merkittävä apu stressin, uupumuksen, päänsärkyjen ja unihäiriöiden hoidossa. Yhdistämällä kehoa hemmotteleva hierontahoito ja hermostolepo, saavutetaan usein syvempi rentoutumisen tila kuin kummallakaan menetelmällä yksinään.

Rentoutuskellunta toimii silti itsenäisesti erittäin tehokkaana palautumisen välineenä, etenkin kun tavoitteena on hermoston rauhoittaminen tai kivunlievitys.

Hoitovalinnassa kannattaa kuunnella omaa kehoa ja etenemistä vaiheittain. Nämä menetelmät tukevat kehon sekä mielen palautumista ja toimivat parhaiten hyvässä ohjauksessa. Meillä Rentoutavassa Laineessa asiakas aina kohdataan ja pohdimme yhdessä elämäntilanteeseen sopivat rentoutusmenetelmät.

Lähteet

– Feinstein, J. S., et al. (2018). Examining the short-term anxiolytic and antidepressant effect of Floatation-REST. PLoS ONE, 13(2): e0190292. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0190292
– van Dierendonck, D., & te Nijenhuis, J. (2005). Floatation restricted environmental stimulation therapy (REST) as a stress-management tool: A meta-analysis. Psychology & Health, 20(3), 405–412.
– Narendran, R., Nagarathna, R., & Nagendra, H. R. (2017). Effect of head massage on stress and EEG activity. International Journal of Yoga, 10(2), 99–104.
– Ernst, E. (2000). Massage therapy for stress-related conditions: a systematic review. Journal of Clinical Psychiatry, 61(9), 614–619.